Pienviljelyä kaupungissa

Kaupunkiviljely

Jos olet kaupunkilaisena joskus miettinyt, että tahtoisit lähemmäs luontoa ja pidät omavaraisuutta tavoittelemisen arvoisena, saatat ehkä innostua ajatuksesta harjoittaa kaupunkiviljelyä. Kaupunkiviljelyä voi harjoittaa vaikka omalla parvekkeellaan, se ei vaadi suuria tiluksia tai maanmuokkausvälineitä. Parvekkeella kasvavat kesäkukkien lisäksi yrtit, ruukkumansikat ja vaikkapa ämpäriperunat. Kirsikkatomaatit ja erilaiset vihreät kasvit kypsyvät myös helposti parvekkeella.

Enemmän satoa halajavan on mahdollista vuokrata itselleen myös kaupungista palsta viljelyä varten. Monet kaupungit tarjoavat maata vuokralle kaupunkiviljelyä varten ja omalla palstalla kypsyvät perunat suurempina määrinä kuin parvekkeella. Palstoilla voi viljellä kasveja mielensä mukaan ja matka viljelymaalle ei ole pitkä – palstat sijaitsevat usein joko kantakaupungissa tai lähellä. Perinteisesti viljelystä ovat innostuneet keski-ikäiset naiset, mutta nyt vierelle uudeksi ryhmäksi ovat nousseet myös kaupunkilaiset ja nuoret. Hyötykasviyhdistyksen puheenjohtaja Katja Uski kertoo, että Suomessa kaupunkiviljely on nosteessa ja laajenee koko ajan. Maailmalla se on ollut yleistä jo kauan.

Siirtolapuutarhat ovat myös suosittu paikka viljellä pienimuotoisesti omia tarpeitaan varten. Oulun Äimärautiolla siirtolapuutarhan puheenjohtaja Piia Väyrynen liputtaa siirtolapuutarhan vaivattomuudesta ja läheisestä sijainnista. Kaupungissa sijaitseva puutarhamökki mahdollistaa nopeatkin piipahdukset viljelyksillä. Tärkeää eivät ole saavutukset vaan itse tekeminen. Siirtolapuutarhassa kypsyvät erilaiset yrtit, salaatit ja retiisit.

Kaupunkiviljelyä harrastaessaan ihminen voi heittäytyä mukaan ruokatrendeihin ruohonjuuritasolta alkaen. Paljon lehtivihreää sisältäviä kasveja, kuten salaatteja ja lehtikaalia, on helppo laittaa esimerkiksi aamupirtelön mukaan. Palstalla tai siirtolapuutarhallaan viljelee perunoita ja porkkanoita halutessaan erikoisissa väreissä. Violetit perunat ja keltaiset porkkanat tuovat väriä ja vaihtelua ruokapöytään. Eksoottiset ja voimakkaan makuiset mausteyrtit maustavat ruokaa uudella tavalla. Raikkailla yrteillä voi maustaa vaikka juomaveden.

Omalta parvekkeelta, pihalta, siirtolapuutarhasta tai vuokrapalstalta saatu ruoka on lähiruokaa parhaimmillaan. Ihminen tietää ruuan alkuperän, siihen käytetyt voimavarat ja muun panoksen. Jos ihminen ei kuitenkaan tunne itseään viherpeukaloksi, voi lähiruokaa tilata nykypäivänä suoraan tuottajalta erilaisten ryhmien kautta tai suoraan tiloilta. Lähiruoka kasvattaa suosiotaan myös tavallisissa ruokakaupoissa. Lähellä tuotettua ruokaa arvostetaan enemmän, eikä sitä niin herkästi heitetä pois. Tuotantoprosessin näkeminen, siitä tietäminen tai itse ruuan kasvattaminen on osa kokonaisvaltaista ruokaelämystä.