Suomalaisten maatilojen kannattavuus heikolla tolalla

Suomi on ollut pitkään maatilojen ja maaseudun maa. Muihin Euroopan maihin nähden Suomi teollistui ja vaurastui verrattain myöhään. Tästä syystä maanviljely on suomalaisille tutumpi ja konkreettisempi asia kuin monille eurooppalaisille, jotka ovat ehtineet ahertaa tehtaissa ja toimistoissa vuosikymmeniä suomalaisia pitempään.

Elävä maaseutu helpotti sodasta toipumista

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli kiperässä tilanteessa. Menetetyiltä alueilta tuli asuttaa satojatuhansia evakoita, ja niin sotakorvaukset kuin sodan tuhoamat rakennuksetkin aiheuttivat vakavia taloudellisia ongelmia. Tässä tilanteessa oli etua siitä, että maa oli harvaan asuttu. Koska kaupungeissa asui verrattain vähän ihmisiä, eivät kaupunkeihin kohdistuneet pommitukset olleet Suomelle yhtä vakava paikka kuin vaikkapa Saksalle. Menetetyillä alueilla asuneet ihmiset olivat tottuneet maataloustyöhön, joten heille voitiin osoittaa pala maata muualta Suomesta, jonka he omin voimineen tai paikallisten avustuksella raivasivat viljelyskäyttöön ja rakensivat vielä oman talonsa peltojen viereen.

Vuosi 2018 – lähes kaikki on muuttunut

Jo 1980-luvulla maaseudun väestö havahtui siihen tosiasiaan, että elannon saanti maanviljelystä tulee olemaan entistä vaikeampaa. Tuotanto oli tehostunut niin paljon, että puhuttiin jo ylituotannosta, ja maanviljelystä “yli” jäänyt työväki muutti sankoin joukoin kaupunkeihin ja Ruotsiin työn perässä. Moni pieni tila piti myös vuonna 1995 voimaan astunutta EU-jäsenyyttä byrokratiaa liiaksi lisäävänä, ja laittoi lapun luukulle. Sen jälkeen viljelijöitä ovat kurittaneet muun muassa hullun lehmän tauti ja Venäjän-viennin tyrehtyminen lähes kokonaan.

Äskettäinen Ylen uutinen antaa ymmärtää, että Suomen maatalouden jonkinasteinen kriisi jatkuu edelleen. Ylen mukaan vuoden 2018 rehusato on niin huono, että ruoan puutteessa joiltakin pohjoissuomalaisilta tiloilta joudutaan lopettamaan kaikki lehmät. Ylen mukaan Luonnonvarakeskus lisäksi arvioi, että kolmannes Suomen maatiloista lopettaa vuoteen 2025 mennessä. Maanviljelijöiden etujärjestö MTK arvioi, että keskimääräinen viljelijän tuntipalkka on alle viisi euroa.

Miten käy jatkossa?

Kaikessa murheellisuudessaan maatilojen lopettamisbuumi voi olla alalle pitkässä juoksussa positiivista, sillä tyypillisesti lopettavat tilat ovat pieniä ja huonosti kannattavia. Nykyisin tilat ovat pitkälti teurastamoiden ja kauppojen armoilla, mutta tilakoon kasvaessa valtasuhde voi kääntyä päinvastaiseksi. Toivoa maatalousalalle tuovat esimerkiksi aasialaisten kiinnostus Suomea kohtaan, maapallon väestönkasvu sekä maataloustuotteiden viennin äskettäinen nousu kriisiä edeltävälle tasolle.