Ulkomaalaisten omistamat ravintolat yleistyvät maassamme

Ravintoloiden lukumäärä maassamme kasvaa tasaista tahtia. Vuodesta 2006 lähtien aloittaneita ravintoloita on ollut lähes joka vuosi enemmän kuin lopettaneita. Ravintoloiden kasvua tukevat monet trendit, kuten kaupungistuminen, asuntojen koon pieneneminen ja ruoanlaiton väheneminen kotona.

Myös turismi kasvattaa ravintola-alaa

Viime vuosina turismi on kasvanut kovasti maassamme, ja tämä on heijastunut myös hotelli- ja ravintola-alaan. Saksalaisista kerrotaan vitsiä, jonka mukaan he ottavat eväsleivät mukaansa ulkomaille lähtiessään, mutta pääsääntöisesti turistit syövät mieluusti ravintoloissa. Ravintola on osa matkailuelämystä, johon ollaan valmiita panostamaan rahaa.

Ulkomaalaisten määrä ravintola-alalla kasvaa jatkuvasti

Noin kymmenen vuotta sitten ulkomaalaistaustaisten ravintoloiden määrä alkoi maassamme selvästi kasvaa. Vuonna 2009 arvioitiin, että pääkaupunkiseudun ravintoloista joka neljäs oli ulkomaalaistaustainen. Ravintola-ala on ollut tärkeä elinkeino erityisesti turkkilaisille, ja heidän määränsä alalla onkin väkilukuun suhteutettuna täysin poikkeuksellinen.

Turkkilaisten lisäksi alalla toimii myös monia muita eri kansalaisuuksia, esimerkiksi Kaukoidän ja entisen Jugoslavian alueelta tulevia ihmisiä työskentelee alalla paljon. Ravintoloiden taustalla olevien henkilöiden lähtömaita on kymmeniä, eivätkä ulkomaalaisten ravintolat rajoitu pelkästään pääkaupunkiin.

Trendi suosii ulkomaisia työntekijöitä

Ravintola-ala sopii erinomaisesti työuraansa aloitteleville ulkomaalaisille, vaikka heillä olisikin kielivaikeuksia. Tämä johtuu siitä, että keittiössä tapahtuvat työtehtävät on melko helppo opastaa kieltä osaamattomallekin henkilölle, ja yleensä ulkomaalaiset ovat tehneet vastaavaa työtä kotimaassaan.

Lisäksi kansainvälisyys on kasvava trendi ravintoloissa. Trendikkäät ravintolat pitävät Helsingin Uutiset -lehden mukaan englannin kieltä jopa imagokysymyksenä, joka on osa menestyvää ravintolaa. Yleensä ulkomaalaiset osaavat suomen sijaan englantia, joten alalle onkin helppo tulla, jos englanti toimii myös työkielenä.

Ulkomaalaiset alalla tuottavat myös haasteita

Helsingin Uutiset -lehdessä julkaistun artikkelin yhteydessä pidettiin kysely, johon vastanneista 76 % toivoisi palvelua suomeksi. Tämä osoittaa, että vaikka trendiravintolat suosivatkin englantia, haluavat kansan syvät rivit kuitenkin palvelua omalla äidinkielellään.

Ongelmia tuottavat myös ulkomaalaisten mahdolliset puutteet lainsäädännön ja tapojen tuntemuksessa – tai pahimmillaan tietoinen piittaamattomuus näistä. Ulkomaalaiset paitsi joutuvat huijausten uhreiksi, myös huijaavat itse maanmiehiään tai muita ahdingossa olevia. Esimerkiksi työaika, palkkaus ja työntekijöiden oikeudet ovat asioita, joista alalla toimivilla saattaa olla puutteellinen tietämys, mikä asettaa monet ulkomaalaistyöntekijät alttiiksi hyväksikäytölle.