Suomalainen lähiruoka

Lähiruoka tarkoittaa nimensä mukaisesti läheltä tullutta ruokaa. Määritelmä voi vaihdella kontekstin mukaan, mutta lähiruoka on ruokaa, joka on tuotettu, jalostettu, mainostettu ja kulutettu paikallisesti. Olennaista on, että ruoan alkuperä on selvillä. Yleensä lähiruoalla tarkoitetaan omassa maakunnassa tuotettua ruokaa. Lähiruokaa tuottavat ja jalostavat tahot usein edistävät alueen ruokakulttuuria – tekevät tutuiksi paikallisia raaka-aineita ja reseptejä. Lähiruoan ruokaketju on yleensä lyhyt, sillä se tulee lähialueelta. Matka tuottajalta suoraan pöytään on lyhyempi kuin kauakana tuotetulla ruoalla. Usein ruoan tuotanto on myös pienimuotoisempaa ja tukee pienyrittäjien työntekoa.

Suomessa lähiruokaan löytyy kasvavassa määrin kiinnostusta. Lähiruokaa ostetaan kauppojen lisäksi ravintoloista ja kahviloista. Kiinnostusta on myös ostaa ruokaa suoraan tuottajilta ja lähiruokapiirit ovatkin esimerkiksi Facebookissa suosittuja. Niissä tuottajat ilmoittavat mitä tuovat tiettynä päivänä paikalle ja asiakkaat saavat tilata tuotteita suoraan tuottajalta. Haku tapahtuu kerran tai kaksi kuussa tietyllä paikalla, jonne kokoontuu lähiseudun tuottajia myymään tuotteitaan. Kuluttajat ovat usein valmiita maksamaan lähiruoasta kalliimman hinnan kuin tuontiruoasta. Suoraan tuottajalta ostaessa hinta ei kuitenkaan välttämättä ole kilpailukyvytön päivittäiskauppojen kanssa, sillä välikäsiä myyjän ja ostajan välillä ei ole.

Ruoan tuottaminen Suomessa onkin turvallista, sillä meiltä löytyy puhdasta maaperää ja vettä viljelyyn. Pohjoisen sijaintinsa vuoksi, kaikkea ei kuitenkaan voida tuottaa paikallisesti, sillä ilmasto luo omat rajoitteensa kasvien viljelyyn. Eniten Suomessa viljellään viljoja, kuten vehnää, ruista, ohraa ja kauraa. Viljelykasveista tärkeimpiä ovat rypsi, peruna, sokerijuurikas ja rehukasvit. Myös Suomen hapan maaperä luo omat haasteensa viljelylle. Ravintoaineiden saaminen maasta on kasveille työlästä ja maaperän ph-arvo vaikuttaa täten myös sen viljavuuteen.

Perinteisen viljelyn lisäksi Suomessa viljelläänkin myös kasvihuoneissa. Kasvihuoneet mahdollistavat viljelyn myös kasvukauden ulkopuolella. Suomessa kasvihuoneissa viljellään erityisesti tomaattia ja kurkkua. Tämä viljelytapa vie paljon energiaa ja näin viljeltyjen kasvien hiilijalanjälki on suuri. Tuontiruoalla voikin tästä syystä olla toisinaan pienempi ympäristökuorma paikalliseen lähiruokaan verrattuna. Tämän vuoksi Suomessa kannattaa suosia tuotteita satokausien mukaan. Talvikautena tällaisia vihanneksia ovat esimerkiksi juurekset, kaalit ja palkokasvit ja kesällä kurkut, tomaatit, marjat ja salaatit.